Kuu

Käsittelen planeettojen merkityksiä kolmella eri tasolla:

1. perinteinen, kaikkein primäärisin ja primitiivisin astrologinen taso - PT

2. mitä se voisi ilmetä konkreettisella tasolla - KT

3. ja kolmanneksi syvin taso pyrkii tulkitsemaan yksilön perimmäiseen kehitykseen tähtäävien kehitysesteiden muotoja. Itsen lopullinen tiedostaminen. - SY

PT: Kuu on empiirisyyttä, kokemuksia, vaistoja ja sisäistä tunnetta vaikkapa nälästä, janosta tai hellyydenkaipuusta. Joskin historian saatossa Kuun asema, ja varsinkin sen kasvava tai laskeva suhde aurinkoon Kuunvaiheiden muodossa, on vahvasti vaikuttanut sääilmiöiden tarkkailuun ja maanviljelyyn. Edelleen voimme huomata kuinka laskevan kuun aikana tehdyt halot tuoreesta puusta jäävät klapit märiksi toisin kuin uudenkuun aikaan tehdyt puut, jotka syttyvät paremmin.

KT: Kuu, kuten ei Aurinkokaan toimi yksin vaan se tarvitsee toiminnallista heijastetta muilta planeetoilta. Kuitenkin Kuun katsotaan vaikuttavan laadullisesti henkilökohtaisiin ja hyvin subjektiivisiin kokemuksiin ja elämyksiin.

Vastasyntyneen ensihetkestä alkaen, ja jo ennen sitäkin kohdussa lapsi imee itseensä kokemuksia. Sikiövaiheessa sielu (kokija) laskeutuu ihmisen alkuun ja alkaa saada ensivaikutelmansa ympäristöstä jonka osaksi hän hetki hetkeltä yhä syvemmin samaistuu äitinsä kautta. Kaikki kokemukset siivilöityvät aluksi äidin kautta, kuten kaikki äidin raskauden aikaiset mielialat. Äiti on antaa osaksi perimän mutta myös ensimmäiset ympäristötekijät muovaten näin lapsen tunne-elämää.

Läpi elämämme Kuu tallentaa kokemuksiamme, mutta se myös aktivoi niitä meistä käsin luoden erilaisia tunnelmia, peilaten nykyhetkeä aikaisempiin kokemuksiin. Kuu kokemusten tallentajana, säilöö sisäämme kaikki tunnelmat lapsuuden ympäristöstämme ja sen välittömän piirin ulkopuolelta johon esimerkiksi luonto ja sääolosuhteet, luonteen muovaajana vaikuttaa enemmän kuin arvaammekaan.

Kuun adjektiiveja ovat siis äiti, koti, lapsuus, läheisyys, läheiset, idylli, kotiseutu, ilmapiiri, perinteet, muistot, osaltaan muisti, vaistot, riippuvuus, tavat, kaipuun tunne, turvallisuuden tunne, turvattomuudentunne, hellyyden tarve ja – kaipuu, ja se millaisena sitä haluaa, kuten kokemisen tapa ilmenee siis sekin Kuun luoman tunnelman ja tuntuman kautta.

SY: Kuu välittää henkilökohtaisia ja hyvin subjektiivisia kokemuksia ja elämyksiä. Vastasyntyneen ensiminuuteista alkaen, ja jo sitäkin ennen kohdussa, odotusaikana, lapsi imee itseensä kokemuksia, kuten ääniä ja tunnelmia.

Sikiövaiheessa, sielu (kokija) laskeutuu ihmisen alkuun ja alkaa saada ensivaikutelmansa ympäristöstä jonka osaksi hän hetki hetkeltä yhä syvemmin identifioituu äitinsä kautta. Kaikki tunteemme ja kokemuksemme siivilöityvät aluksi äidin kautta. Nainen välittää kaikki raskauden aikaiset mielialat sikiöön. Äiti on siis perimän antajana myös ensimmäinen ympäristötekijä lapsen tunne-elämän kannalta. Kuun kautta aktivoituu kaikki tämän elämän henkilökohtaiset kokemukset. Kuu, kokemusten tallentajana säilöö sisäämme kaikki tunnelmat myös lapsuuden kotiympäristöstämme, samoin tämän välittömän piirin ulkopuolelta saamme luonteemme kannalta tärkeitä vaikutteita. Esimerkiksi luonto ja sääolosuhteet luonteemme muovaajana vaikuttaa enemmän kuin arvaammekaan. Elämmekö tasanko mailla, vai vuoristoisilla seuduilla ja sateisilla alueilla. Onko ympärillämme metsää vai kuivunutta aavikkoa, elämmekö päiväntasajalla vai napapiirin lähettyvillä. Kaikki nämä luonnonilmiöt muovaavat meitä, vaikka voimmekin nyksyisin korvata luonnonmukaisuuttamme monin keinotekoisin toiminnoin.

Kun vertaamme myöhemmin mieltymyksiämme mieliruokaamme tai kaipuutamme tiettyyn maisemaan, ovat ne kaikki tunnelmia varhaislapsuutemme kasvuympäristöstä. Se millaisen temperamentin omaavien ihmisten kanssa tulemme ensisijaisesti toimeen, on sekin peräisin lapsuutemme piilotajuisesta muistipankista. Kuun vaikutus kartallamme voi kätkeä sisäänsä paljon mielenkiintoista symboliikkaa yksilön tunne-elämän luonteesta. Se kertoo miksi koemme asiat niin kuin koemme. Tulkitessamme Kuuta se täytyy irrottaa muista ympäristötekijöistä ja nimenomaan siitä mitä muut tekivät tai jättivät tekemättä, sillä oleellista on kyetä tavoittamaan tämän Kuunaseman omaavan yksilön kokemisen laatu, jotta selkeyttä ja ymmärrystä omaan itseen syntyisi.